Aurinko ei enää nouse meille.

"Se, että sä olet tollanen ei oo mun vika. Sillonkin kun mä aloin oleen sun äidin kaa, ihmiset kyseli multa: 'Miten sä aiot pärjätä sen pennun kanssa'. Mä en susta tollasta kasvattanu vaan olit hankala jo ennenkun mä olin sun elämässäs. Sun käytös on ihan sun oma vika, kasvattamisella ei ole tän kanssa mitään tekemistä."
- Riivaaja

Pientä ruokapöytäkeskustelua.
Luontaisesti hankala.
Tunnevammainen.
Sehän minä olen.
Rikottu sielu.
Näkymätön.
Älä katso mua noin!

Laitan sähkövalon päälle, sillä aurinko ei enää nouse meille.

-foxheart

Unlike me.

-foxheart

Kylmyys.

Tuntuu. Kylmältä. Niin ulkona, kuin sisälläkin.
Missään ei ole tarpeeksi lämmintä minulle.

-foxheart

Vittu kun vituttaa.

"Huumeet ja energiajuoma voivat olla tappava yhdistelmä."
"Ai niinku mitkä huumeet?"
Haluan edelleen pois täältä. Paeta. Juosta eikä ikinä pysähtyä. Nukahtaa heräämättä.
Mutta ei näin. Vaikka kuolema viehättääkin. Minä olen ihastunut kuolemaan.
Tiedän, olen katkera. Katkeroitunut 15-vuotias paskiainen.
Säälittävää, huonolla tavalla säälittävää.
En usko onneen, en ihmisiin. Jumalaan uskon, mutta en luota.
"Kokeile, putoa."
Näin sanoo minulle ihminen, joka ei esitä. Aito, lahjomaton ihminen. Niitä on nykyään harvassa. Ja minä uskon häntä. Ihmisiin ei voi nojata, ihmiset pettävät aina. Se on totta.
En ole miellyttäjä, mutta vasta nyt tajusin, että vaikka näyttäsinkin hapanta naamaa, niin en ole ainoa. Kunhan se on aitoa. Tunteen on pakko olla aito.
Vittu kun vituttaa, miksi mikään ei toimi?!

-foxheart

Pulssi.

Boom, boom, boom, boom. Niin se pulssi menee.
Ja minä rakastan sitä. <3

-foxheart

Kokeilevat sanat.

1.Tämähän oli mun idea uus, että pohja on jäänyt kauas taakse ja löytänyt olen muodon sydämen. 

Mulla on sulle salaisuus, sillä hautaan mä kaipaan aina uudelleen ja tähdetkin kuolee, palaa, putoilee.

Ettei kaivata tarvitse ja olisi voimaa sanoa se.

:Vielä joskus mä puren nää kahleet poikki ja näytän sulle miten taivaaseenkin voi hukkua. Unelmat ei ehkä vielä linnaksi muutu mutta koti niistä tulee kuitenkin, suloinen.:

2.Tämähän oli mulle tavoite uus, pysyä hengissä ja opetella joskus vielä olemaan kuin ihminen.

Kun me oltiin silloin viis ja kuus, joskus me kiviä maalattiin ja riviin ne asetettiin kauniisiin.

Ettei särkyä tarvitse ja olisi voimaa sanoa se.

:Vielä joskus mä puren nää kahleet poikki ja näytän sulle miten taivaaseenkin voi hukkua. Unelmat ei ehkä vielä linnaksi muutu mutta koti niistä tulee kuitenkin, suloinen.:

Kelpaisivatko nämä sanat biisin lyriikoiksi?? 

Ehkä.

Ehkei.

Miksi toimivan biisin sanoittaminen on niin vaikeaa?

-foxheart

Terve vai sairas.

Oliko se tässä? Kysymys, joka pyörii päässäni. Päätöksen teko.

Jatkaa, vaiko ei jatkaa. 

Ollako terve vai sairas? 

Onnellinen vai surullinen?

Mitä minä olen?

Nyt kun päätin elää, haluankin salaa vain luovuttaa. Repäistä ja lopettaa. Mutta ehkä olen oppinut tästä jotain. Ehkä voin vielä oppia lisää. Kaikki kaatuu vain kysymykseen miten?

Parantuminen on vaikeaa. Haavat sylkevät visvaa, eivätkä halua sulkeutua. Enkä minä halua hoitaa niitä. Mutta lisää en viillä. 

Näin en voi jatkaa, jotain on pakko tapahtua. Nyt on pakko oppia elämään.

Mutta eikö yksinäisyyskin ole sairaus?

-foxheart

Minä. Haluan. Elää.

"Minkä puolesta sä haluat että me rukoillaan?"
"No ehkä varmaan niinku elämän ja selviämisen puolesta. Hengissä pysymisen puolesta."


Minä olen paha ihminen. Ajattelen pahoja ajatuksia. Ajatuksia, joiden ajatteleminen saa irvistämään. Vääriä  ajatuksia.
En minä osaa elää itseni kanssa. En ole tasapainossa maailman kanssa. Olen liian sairas tullakseni toimeen ihmisten kanssa. Liian täynnä sitä jotain, mikä pitäisi jättää taakse.
Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, jossa pitää päättää. Joko selvitän koko pienen paskaisen elämäni ja löydän tavan päästää irti, tai sitten se oli tässä. On pakko muuttua. Muuten en selviä.
Toteutus onkin sitten toinen juttu.

-foxheart

Give, give, give!

Treenausta.
En halua olla ikuisesti vain semi-hyvä laulaja.
Pakko, pakko, pakko! Minun on pakko pystyä! Minun on pakko kehittyä. Jotain kaunista on pakko luoda.
En osaa puhua kauniisti, enkä miellyttää. En ole korrekti.
Minulla on ruma sielu ja syyttävät silmät.
Mutta jotain on pakko antaa, en voi kääriytyä vain omien tarpeideni ympärille. Otan liikaa. Nyt on minun vuoroni antaa.

-foxheart

Outside.

Tiedätkö sen tunteen, kun kaksi kaveriasi vetäytyvät ylhäiseen yksinäisyyteensä ja näet heidän silmistään, ettei sinua haluta mukaan.
Tiedätkö sen tunteen, kun olet vaivaksi vaikka et tarkoittanut sitä.
Tiedätkö sen tunteen kun matala piippaus kertoo kaverin hylänneen puhelusi.
Tiedätkö lauseiden korkenevat loput, kun sinusta halutaan päästä mahdollisimman nopeasti eroon.
Jonkun näkymättömän voiman erottamana.
Kotona.
Häkissä.
Yksin sen ihmisen kanssa kenet haluaisit kuollaksesi deletoida.
Itsesi.

-foxheart