Etäinen?
Vaikeasti lähestyttävä?
Vai ovatko kaikki muut?
En voi tietää, olenko itse ottanut askeleet pois muiden luota vai ovatko he kävelleet kauemmaksi minusta. Tiedän vain, että minun ja muiden ihmisten välillä on pitkä ja syvä kuilu. Iso klöntti läpitunkematonta happea.
Tiedän, etten ole kovin älykäs, nopeatajuinen ja nauran aina väärille jutuille. En ole jengityttö. Mutta onko se muka joku peruste tähän eristykseen? Yritän olla kiinnostunut, kyselen asioita, haluan keskustella, mutta mikään ei toimi.
Kaikki ovat jossain muualla. Kuin toisessa ulottuvuudessa. Kykeneviä vain pieniin erillisiin lauseisiin. Kaikki kuitataan, mutta mitään ei kuunnella. Eletään mennessää tai suunnitellaan tulevaa. Ihmisen suurin synti.
Se, mitä annat palaa sinulle toisten ihmisten kautta. Mitä annat, sitä saat. Jos olet kiinnostunut, muutkin ovat kiinnostuneita sinusta. Mutta tällä hetkellä tuntuu että kaikki mitä annan valuu hukkaan. Tutustuminen on vaikeaa, kun emme pysty olemaan läsnä. Tavoitettavissa. Emme anna muille mitään tarttumapintaa.
Ja niin saa alkunsa yksinäisyys.
-foxheart
musta olisi ainakin ihana tuntea sut.että on täällä edes yksi joka ei ole niin kauhean suuren kuilun päässä :) ainakin kirjotustes perusteella olet musta tutustumisen arvoinen tyyppi.
VastaaPoistaKyllä mun elämään aina muutama ihminen lisää mahtuu :) Laitatkos tohon osoitteeseen vaik jotain nimee, ni etin sut vaikka näin aluks fb:stä, siellä voidaan kirjotellaan lisääki.
Poista-> siperian.husky@luukku.com