torstai 8. joulukuuta 2011

Just pray!

Rukous. Sen voima on ihmeellinen. Jos vain osaa etsiä. Nähdä vastaukset ja ymmärtää, ettei olekaan aina yksin. Että on ainakin yksi, joka ei jätä. Jos en itse jätä. 
Jos osaa tuntea voiman. Käsittämättömän energian, joka lävistää kaikki elolliset olennot.
Minun tapani suojella rakkaitani. Pyytää jotakuta suurempaa suojelemaan. Rukoilla, ettei mitään pahaa tapahdu. 
Sillä minä en usko onneen, sen kestävyyteen. On vain ajan kysymys milloin se pirstoutuu ja paljastaa jotain pahaa. Se löytää aina kuopan tai alamäen, johon vajoan. 
Pyydän, ettei ketään satu. Etten riko ihmisiä. Että osaisin rakastaa murskaamatta ja viiltämättä.
Kuin ihminen. 



-foxheart

2 kommenttia:

  1. sama juttu.olen rukoillut aika monta kertaa mutta en usein uskalla siitä kenellekään kertoa koska kukaan ei siihen uskoisi, että minua on kuultu.ehkä jumala ei sitten vastaa itsekkäisiin rukouksiin.en olekaan koskaan pyytänyt mitään itselleni (paitsi ehkä jos minua on pelottanut yksin kotona tai pelottanut nukahtaa).
    se on ihan hyvä asia joskus että uskoo johonkin.kirjoitit aika viisaasti <3

    VastaaPoista