Onni vaatii maksua.

Syksy on tullut ja luonto tekee hidasta kuolemaa. Sen voi haistaa. Kohti pohjaa ollaan jälleen menossa. Lähemmäs elämän ja kuoleman erottavaa rajaa. Hetkittäin minut halvaannuttaa pelko tulevasta. Mitä jos kaikki loppuukin tänään? Ei mennä vielä. Ollaan vielä hetki tässä menneisyydessä.

Lukio on alkanut suht. hyvin. Väsyttää. Paljon. Koko koulu on täynnä uusia ihmisiä, mutta en oikein osaa mennä tutustumaan. Feidaus. Siinä on sana jota pelkään. Ikuinen kolmaspyörä.

Kotona asiat säilyvät tosin muuttumattomana. Liikaa riitoja, kovia sanoja. Liikaa sääntöjä, jotka tappavat sosiaalisen elämäni. Uhkaus ottaa kaikki tärkeä pois. Äänetön itkukohtaus yöllä kissa kyljessä kiinni. Aikuisten valta on liian suuri.
Ja minulla on taas jotain mitä menettää. En halua unohtaa sitä. Niitä. Ihmisiä.
Kaikki tämä vie kuitenkin voimia. Onni vaatii maksua. Kuinka kauan siitä onkaan... Mitä minä silloin päätinkään...
En jaksa muistaa ja terä saa duunipaikkansa takaisin.

-foxheart