Tympeä elämäni.

Uusi mahdollisuuteni elää etenee toistaiseksi ihan hyvin. En ole viillellyt tai agstaillut sen kummallisemmin, mutta eipä mitkään kovin mahtavatkaan fiilikset ole. Koulu pitää kiireisenä ja musiikki pään pilvissä. Lukioonkin pitäisi hakea.
Olen edelleen todella väsynyt ja kekisttymiskykyni huitelee jossain maapallon toisella puolella. Iltaisin en saa unta, kun ajatukset surraavat päässä ja aamuisin en pysty nousemaan. Voiko elämä olla näin tympeää? Ystävät kyllä auttavat, mutta olen menettänyt luottamukseni kaikkeen ja kaikkiin... Mutta en silti jaksa kuolla.
Ihan sama, ajattelen. Tässähän se menee. Ohi. Tympeistä tympein elämäni. Ilman tarkoitusta, iloa ja päämäärää. Krooh. Ei voi muuta sanoa. Elämä on paskaa.

                                                           Yöllinen kuva huoneestani


-foxheart